Autoradio

Sonyn autoradio johon on liitetty muistitikku musiikintoistoa varten.

Autoradio on autoissa käytettävä radiovastaanotin,[1] minkä lisäksi siinä on usein myös paikallinen ohjelmalähde: C-kasettisoitin, CD-levysoitin tai muistikorttipaikka. Autoradio liitetään autoon yleensä ISO 10487 -standardin mukaisilla liittimillä.

Autoradiovastaanotin on yleensä stereovastaanotin, joka sisältää vahvistimen kahdelle kaiutinparille. Useimmiten kaiutinjärjestelmä koostuu ainakin etuoviin sijoitetuista kaiuttimista. Stereokaiutinpari saattaa olla sijoitettuna myös takaoviin tai hattuhyllylle. Kaiutinjärjestelmään voi kuulua myös erillinen bassokaiutin.

Autoradioissa käytetään usein RDS-järjestelmää. Sen avulla radio osaa etsiä useita taajuuksia, joilta valittu ohjelma kuuluu, ja valita niistä voimakkaimman signaalin. Kun auto saavuttaa käytössä olevan aseman kuuluvuusalueen reunan, RDS vaihtaa saman ohjelmalähteen kuulumaan uudelta paremmin kuuluvalta radiomastolta sen taajuudelta. Autossa istuva kuuntelija kuulee aseman lähetystä jatkuvasti riippumatta auton sijainnin muutoksista. RDS sisältää muitakin, vähemmän käytettyjä ominaisuuksia, mm. liikennetiedotukset.

Nykyaikaisissa autoradioissa on esivalittuja asemien pikanäppäimiä ja automaattinen aseman etsimistoiminto. Nämä parantavat liikenneturvallisuutta vähentämällä kuljettajan huomiokyvyn siirtymistä ajamisesta radion asemien etsimiseen.

Varkauksia pyritään vähentämään varustamalla autoradiot irrotettavalla hallintapaneelilla. Auton käyttäjä voi ottaa hallintapaneelin taskuun poistuessaan autosta. Se on laitettavissa helposti ja nopeasti takaisin paikoilleen tultaessa seuraavan kerran autoon ja haluttaessa kuunnella autoradiota. Ilman yksilöllistä hallintapaneelia radio on toimintakyvytön ja varastettuna arvoton. Joissakin autoradioissa on myös ominaisuus, joka lukitsee radion, mikäli se irrotetaan akusta. Lukituksen voi avata ainoastaan syöttämällä oikean tunnusluvun, kun akkujännite on kytketty takaisin. Varkauksia ehkäisee myös tehdasasennettu, kojelautaan integroitu autoradio, sillä se on yleensä malli- tai merkkikohtainen, sen käyttökytkimet ovat osa autoa tai sitä ei voi käyttää tietyn auton ulkopuolella lainkaan. Tämä pienentää huomattavasti varkaan kiinnostusta laitteeseen.

Nykyään C-kasettisoittimen sijasta autoradioissa on usein CD-soitin, jolla voi kuunnella myös MP3- tai WMA-tiedostoja sisältäviä CD-ROM-levyjä. Radiossa on usein myös USB-liitin muistitikulle tallennetun äänen toistamiseksi. Joissain malleissa on AUX-IN-liitäntä, minkä ansiosta niihin voi liittää toisen äänilähteen. Kylmissä lämpötiloissa saattaa C-kasettisoittimessa nauhan huojunta olla suurta ja kuumissa lämpötiloissa C-kasetin magneettinauhat saattavat vaurioitua. Korkeita paikallisia lämpötiloja voi tuottaa niin auton oma tehokas lämmityslaite kuin myös kesällä aurinkoiselle paikalle pysäköiminen, mikä nostaa matkustamon lämpötilan.

Autoradioiden vahvistimet käyttävät akun jännitettä, jolloin niistä ei saada kovin isoa tehoa tavallisiin kaiuttimiin: siksi autokaiuttimien impedanssi onkin normaalia pienempi, jotta ne soisivat voimakkaammin pienemmällä jännitteellä. Lisätehoa saadaan siltaamalla kaksi vahvistinelementtiä tai syöttämällä vahvistinta hakkuriteholähteellä, joka nostaa jännitteen akun jännitettä korkeammaksi.

  1. autoradio. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search